Joulunalusaika tuntui olevan tänä vuonna jotenkin erityisen hektinen enkä ole ehtinyt laittaa kotia joulukuntoon ihan siinä määrin ja siinä aikataulussa, kuin alunperin suunnittelin. Joulukuusi koristeltiin jo viime viikonloppuna, mutta joulupöydän ehdin viimeistellä vasta tänään joululoman alkaessa. Joulupöydässämme näkyy tänä jouluna pellavaa, puuta, betonia ja luonnonvihreää. 

Harmaa pellavaliina sai keskelleen tuppeensahatun tervaleppälankun, jonka päälle asettelin aiemmassa joulupostauksessani näkyneitä läpinäkyviä joulupalloja, itse valamiani betonisia tuikkukuppeja ja eukalyptuksen oksia. 

DIY betoniset tuikkukupit 

Betoniset tuikkukupit oli kohtalaisen helppo valaa itse. Keräsin niiden tekoon pitkin syksyä tyhjiä kermaviili- ja salaattijuustopurkkeja. Ostin betonia varten 25kg pussin sementtijauhoa, josta 12 tuikkukuppiin kului 5kg.

Betonista kannattaa tehdä ennemmin hieman tanakkaa kuin liian löysää. Laitoin sementtijauhon joukkoon pussin ohjeistuksen mukaan ensin minimimäärän vettä ja lisäsin sitä sitten hieman, kunnes koostumus oli sopiva. Sekoittelin betonin ämpärissä puukepillä ja annostelin valmiin betonin lusikalla purkkeihin. Kopauttelin purkkeja muutaman kerran lattiaan, jotta suurimmat ilmakuplat poistuivat. 

Painoin betoniin tuikut, joita kävin painelemassa muutaman kerran alaspäin parin ensimmäisen kuivumistunnin ajan, jolloin betoni on vielä työstettävissä. Jätin tuikkukupit kuivumaan muovin alle. Suihkuttelin pinnalle suihkepullolla vettä kerran illalla ja kerran seuraavana aamuna, jotta betoni ei kuivunut liian nopeasti, mikä olisi voinut aiheuttaa pinnan halkeamisen. 

Poistin tuikut muutaman tunnin kuivumisen jälkeen. Ne irtosivat helposti, koska niitä oli liikuteltu kuivumisen alussa. Lisäksi betonin ja tuikkujen väliin oli muodostunut ns. vesikerros, mikä esti tuikun jämähtämisen kiinni betoniin. 

Annoin tuikkukuppien kuivua pari päivää muovin alla, minkä jälkeen revin muotteina olleet purkit irti. Käänsin tuikkukupit vielä yhdeksi vuorokaudeksi toisin päin, jotta ne kuivuivat kunnolla myös pohjasta. Lopuksi kiinnitin tuikkukuppien pohjaan pienet pehmustetarrat, jotta ne eivät naarmuta esimerkiksi pöydän pintaa ja laitoin uudet tuikut paikoilleen koloihin.

Osa tuikkukupeista päätyi siis koristamaan joulupöytäämme ja osan annan joulumuistamisina muun muassa ystävilleni. Katsotaan, mitä kivaa keksin keväällä valaa lopuista 20 kilosta sementtiä. Jos jollakin teistä lukijoista on mielessä jokin hyvä idea, niin vinkatkaa ihmeessä. :)

Itse tehty joulu minun tapaani

Joulu on yksi lempijuhlistani. Se tuo iloa ja valoa vuoden pimeimpään aikaan. Aloitan joulun suunnittelun ja tunnelmoinnin yleensä jo marraskuun loppupuolella. Siitä eteenpäin kotiin alkaa vähitellen hiipiä jouluisia yksityiskohtia muun muassa valojen ja koristeiden muodossa. Nautin joulusta joulunpyhiin asti ja niiden jälkeen siivoan kaikki koristeet ripeästi pois odottamaan seuraavaa vuotta.

Minun jouluni muodostuu monista asioista. Rakastan joulussa muun muassa kaikkea itse tehtyä. Keräilen pitkin vuotta ideakuvia Pinterest-tilini joulukansioon. Monessa kuvassa on jotakin sellaista, mitä voisin tehdä itse jouluksi.

DIY-joulupallot eukalyptuksenoksilla ja kuusenhavuilla

Tänä vuonna ensimmäisenä toteutukseen pääsivät läpinäkyvät joulupallot, joiden sisälle laitoin eukalyptuksen oksia ja kuusenhavuja. Pallot ostin kahdesta eri askarteluliikkeestä. Pallojen sisälle voi laittaa melkeinpä mitä vaan. Esimerkiksi kävyt tai joulukaramellit sopisivat näihin myös mainiosti. 

Pienellä vaivalla saa tehtyä kauniita ja näyttäviä koristeita, joita voi antaa vaikka ystäville joulukukkasina. Kun palloon laittaa mieleisensä nauhan, sen saa ripustettua osaksi kodin jouluista sisustusta. Useamman pallon ryhmällä saa aikaan näyttävän kokonaisuuden. Meidän pallot pääsevät koristamaan ainakin tämän vuoden joulupöytää. Sen muusta koristelusta kerron myöhemmin lisää omassa postauksessaan. 

DIY-paperipussukka esimerkiksi huonekuuselle

Kuulun LuKLabelin Design Teamiin ja sain heiltä tässä joulun alla testiin muutamia lahjapapereita ja nauhoja. Ostin viikonloppuna Ikeasta huonekuusen, jolle ei löytynyt kotoa sopivan kokoista paperipussukkaa. Keksin, että voisin kokeilla taitella sille pussukan itse LuKLabelin joulumallistoon kuuluvasta paksusta valkoisesta nahkakuvioidusta paperista.

Paperi sopi pussukan taitteluun loistavasti, sillä se kesti paksuutensa ja pintamateriaalinsa ansiosta hieman rajumpaakin käsittelyä. Loistavaa, että näitä papereita voi käyttää paketoinnin lisäksi myös askartelussa. Kannattaa kurkata LuKLabelin verkkokaupasta muutkin ihanat lahjapaperivaihtoehdot ja paketointitarvikkeet.

Sain instagramissa kyselyä pussukan ohjeesta ja lupasin kirjoitella sen tänne blogiin, jotta siitä olisi iloa muillekin. Vastaavanlaisia ohjeita on varmasti netti pullollaan, mutta tässäpä teille lukijoille ohje kuvien ja tekstin kera siitä, miten minä tuon pussukan tein.

1. Leikkaa haluamastasi paksusta paperista suorakaiteen muotoinen pala, jonka leveys on vähintään +7cm leveämpi kuin purkki/ruukku, jonka ympärille pussukka on tulossa ja korkeus +10cm korkeampi kuin purkin/ruukun/haluamasi valmiin pussukan korkeus. 

2. Taita paperin toisesta reunasta n. 1/3 verran keskelle ja taita sen jälkeen paperin toisesta reunasta keskelle siten, että reunat menevät n. 3cm leveydeltä toistensa päälle. 

3. Liimaa päällekkäin menevät kohdat puikkoliimalla koko pituudelta kiinni toisiinsa. 

4. Tee alareunaan taitos haluamallesi korkeudelle. Mitä korkeampi taitos, sitä suurempi pohja pussukkaan tulee. 

5. Avaa pohjan taitos kuvien osoittamalla tavalla. 

6. Liimaa pussukan pohja kiinni kääntämällä taitoksen reunat keskelle päin siten, että ne menevät keskellä n. 2cm verran päällekkäin. 

7. Avaa pussukka ja käännä paperin yläreunaa n. 10cm verran sisälle päin.

8. Taita reunaa muutaman sentin verran ulospäin, jotta saat pussukkaan siistin yläreunan. 

9. Muotoile pussukka mieleiseksesi "rypistelemällä" sitä hieman.

Laita pussukan sisälle esimerkiksi huonekuusi tai jokin muu ruukussa oleva joulukukka. Kasvin ruukun päälle kannattaa laittaa kestävä muovipussi ennenkuin sen sujauttaa paperipussukkaan, jotta kasvia voi kastella ilman, että pussukka menee pilalle. Pussukoita voi tehdä monenkokoisina ja niihin voi laittaa sisälle myös vaikkapa joulumuistamisia sukulaisille, päiväkodin hoitajille tai opettajille. 

Joululahjojen paketointia

 

Joululahjojen paketointi on mielestäni yksi ihanimmista joulupuuhista. Nautin siitä, kun saan paketoida hankkimani tai tekemäni lahjat kauniisti ja ilahduttaa myös siten lahjan saajaa. Minulla on yleensä joka joulu oma tyyli, miten paketoin lahjat. Tänä vuonna paketoinnissa näkyy aiempia vuosia tummempia sävyjä, sillä ihastuin täysillä LuKLabelin mustiin lahjapapereihin ja särmikkäisiin nauhoihin. Myös pakettikortit ovat LuKLabelin valikoimista. 

 

Tykkäätkö sinä ilahduttaa läheisiäsi itsetehdyillä joululahjoilla? Paketoitko lahjat samaan tyyliin vai pidätkö enemmän monenkirjavasta paketointityylistä? :) 

Pizzaresepti

Sain instan puolella kyselyä Halloween-postauksessa mainitsemistani pikkupizzoista ja lupasin kirjoitella tänne blogin puolelle niiden ohjetta. Olen saanut ohjeen tuttavaltani Messenger-keskustelun muodossa, joten koitan saada sen muokattua hieman selkeämmäksi. 

 Pizzataikina

5 dl kädenlämpöistä vettä

1 pkt tuorehiivaa

1 pss durumvehnäjauhoja (1kg)

1 tl suolaa

3-5 rkl vaaleaa siirappia
5 rkl ruokaöljyä 

Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen. Lisää joukkoon suola, siirappi ja ruokaöljy. Lisää sekaan suurin osa jauhoista ja vaivaa pizzataikina käsin tasaiseksi. Jauhoa voi lisätä myös vähitellen, kunhan muistaa jättää sitä n. 2 dl leivontavaiheeseen. Anna taikinan kohota kaksinkertaiseksi leivinliinan alla. 

Osa täytteeseen tulevista jutuista kannattaa tehdä jo edellisenä iltana jääkaappiin maustumaan.

Tomaattikastike

5 rkl tomaattipyrettä

5 rkl vettä

5 "tumpsausta" cayennepippuria

4 hyppysellistä sormisuolaa

5-6 rkl ruskeaa sokeria

Sekoita kaikki ainekset keskenään ja anna maustua jääkaapissa yön yli. Tomaattikastikkeen tulisi olla selkeästi makea, hieman tulinen ja sopivan suolainen. Tämä määrä kastiketta riittää viiteen isoon pizzaan tai n. 100 kpl pikkupizzoja. 

Marinoidut munakoisot

1 munakoiso

n. 1,5 rkl suolaa

ruokaöljyä

Marinadi:

1 dl ruokaöljyä

5 rkl ruskeaa sokeria

1 valkosipulin kynsi

2 hyppysellistä sormisuolaa

mustapippuria

2-3 rkl vaaleaa balsamicoa 

Viipaloi munakoiso noin sentin paksuisiksi siivuiksi. "Itketä" siivut suolalla eli levitä siivut esimerkiksi leivinpaperin päälle, ripottele suolaa niiden päälle ja anna suolan tehdä tehtävänsä n. 30 minuutin ajan. Pyyhi munakoisoviipaleiden pinnalle tullut kosteus talouspaperilla. Kuutioi viipaleet ja paista niitä kuumalla pannulla runsaassa öljyssä, kunnes palaset ovat ruskistuneet kunnolla. 

Valmista marinadi sekoittamalla kaikki ainekset keskenään. Lisää kuumat paistetut munakoisokuutiot marinadin sekaan ja sekoittele ne kunnolla keskenään. Anna maustua jääkaapissa yön yli. 

 Karamellisoitu punasipuli

1-2 punasipulia

ruokaöljyä

1 tl vaaleaa balsamicoa

1 rkl ruskeaa sokeria

tuoretta timjamia oman maun mukaan

Viipaloi punasipulit. Kuullota niitä ruokaöljyssä n. 30 minuuttia. Lisää loppuvaiheessa joukkoon balsamico, sokeri ja timjami. 

Muut täytteet

reilusti mozzarellaraastetta 

viipaloituja tuoreita herkkusieniä

kivettömiä Kalamata-oliiveja

latva-artisokkaa (säilykepurkista)

raastettua parmesaania (jätin laittamatta)

ilmakuivattua kinkkua

kirsikkatomaatteja

fetaa

Pizzojen täyttäminen

Taikinan noustua kaksinkertaiseksi voit aloittaa pizzojen täyttämisen. Kannattaa käyttää reippaasti jauhoja taikinan kaulintavaiheessa. Kauli taikina n. 1 cm paksuiseksi ja ota siitä esimerkiksi juomalasin avulla pieniä pyörylöitä. Venyttele pyörylöitä hieman isommiksi ja laita ne valmiiksi uunipellille leivinpaperin päälle. 

Lusikoi pinnalle tomaattisosetta ja ripottele sen päälle mozzarellaraastetta. Lisää pinnalle muita täytteitä haluaminasi yhdistelminä. 

Tein pizzat kolmella eri combolla. Yksiin tuli ilmakuivattua kinkkua, kirsikkatomaattia ja fetaa, toisiin marinoitua munakoisoa, herkkusieniä sekä karamellisoitua sipulia ja kolmansiin marinoitua munakoisoa, sipulia, latva-artisokkaa ja oliivia.

Esipaistoin pizzat kiertoilmalla 200-asteessa n. 5 minuutin ajan ja laitoin ne jäähtyneinä pakastimeen, josta voin sitten ottaa niitä vieraiden tullessa ja paistaa ne valmiiksi. Täten säästyy turhalta stressiltä ja sotkulta. Pizzat kannattaa pakastaa ensin yksitellen, kunnes ne ovat kohmeisia. Sen jälkeen ne voi laittaa yhteen pussiin. Ennen juhlia tai vieraiden saapumista on helppo ottaa jäiset pizzat pakastimesta ja paistaa ne valmiiksi 200-asteessa n. 8 minuutissa uunista riippuen. Voit toki halutessasi paistaa pizzat myös heti valmiiksi. Tällöin paistoaika on uunista riippuen n. 12-15 minuuttia. 

Ripottelin tarjolle laitettaessa pizzojen päälle vielä mausteöljyä, jossa oli pieneksi silputtua rosmariinia, valkosipulia ja suolaa. Koristelin pizzat lisäksi rucolalla ja tuoreella timjamilla. Ainakin omaan makuuni nämä olivat aika herkkuja.

Kertokaahan, mitä piditte pizzoista tällä tavalla, jos kokeilette ohjetta. :) Olisi mukavaa saada myös teiltä lukijoilta vinkkejä hyviin täytevaihtoehtoihin. Mitkä ovat teidän suosikkejanne pizzan päälle laitettavaksi?

Hui Halloween!

Olen huomannut rytmittäväni vuoden kulkua usein juhlien ja juhlapyhien mukaan. Kun edelliset juhlat on vietetty, siirryn jo ajatuksentasolla suunnittelemaan seuraavia. Nautin suuresti saadessani ideoida ja toteuttaa erilaisia unohtumattomia hetkiä koristeluineen ja tarjoiluineen. Parasta on, jos saan siten ilahdutettua myös ympärilläni olevia ihmisiä. 

Halloween - mikä ihana syy kutsua ystävät kylään

 

Kokoonnuimme eilen ystäväperheiden kanssa viettämään lauantai-iltaa Halloweenin merkeissä. Juhlat järjestettiin tänä vuonna meillä. Leivoin tarjottaviksi pikkupizzoja kolmella eri täytteellä, suolaista kasvispiirakkaa, suklaisia lepakkokuppikakkuja, haamumarenkeja ja valkosuklaisen mango-passionmoussekakun. Vieraat kantoivat myös kortensa kekoon tuomalla tacosalaattia, juotavaa, karkkeja ja suolaista naposteltavaa.

Maistoin aiemmin syksyllä eräillä vauvakutsuilla aivan taivaallisen hyviä pikkupizzoja. Sain kutsujen emännältä ohjeen pizzoihin ja testasin niitä tällä viikolla. Täytteet vaativat jonkin verran esivalmisteluja, mutta lopputulos on mielestäni sen arvoista. Esipaistoin pizzat ja pakastin ne. Tein kerralla suuremman satsin, jotta syksyn mittaan pakastimesta on helppo ottaa tarjottavaa ja paistaa vaan pizzat valmiiksi juuri ennen vieraiden saapumista.

Tarjoilut tuntuivat maistuvan, niin pienille kuin isommillekin vieraille. Lasten pöydässä vallitsi äitien ihmetykseksi harvinaisen rauhallinen tunnelma, kun kaikki istuivat nätisti paikoillaan ja keskittyivät syömiseen. Isommat lapset kävivät välillä pyytämässä keittiöstä lisää herkkuja lautaselleen ja palasivat sitten taas pöydän ääreen. Syömisen jälkeiset leikitkin sujuivat ilman suurempia kinoja tai villiintymistä. Tällä porukalla on nimittäin nähty myös melkoisesti vauhdikkaampaakin meininkiä, joten eilisen seesteinen ilmapiiri yllätti. :D

Haluan kokeilla juhlatarjoiluja varten aina teemaan sopivia uusia juttuja. Tänä vuonna päätin tehdä Halloween-aiheisia lepakkokuppikakkuja ja haamumarenkeja. Kuppikakkuihin käytin, jo aiemmin tyttäremme 3-vuotissyntymäpäivillä hyväksi todettua, Annin uunissa -blogista löytämääni suklaisten minicupcakesien ohjetta. Haamumarenkien ohjeen sain tutulta, joka oli bongannut sen jostakin lehdestä.

Vuosien varrella on tullut tehtyä jo sen verran useita mousse- ja juustokakkuja, että harrastan niiden osalta yleensä melko soveltavaa leivontaa. Tälläkin kerralla yhdistelin moussea varten uusia makuyhdistelmiä ja lopputuloksena oli, ainakin omasta mielestäni, aika hyvänmakuinen kakku. Pinnan valkosuklaista "hämähäkinverkkoa" testasin ensimmäistä kertaa. Vastaavanlaista koristelua tulen käyttämään varmasti jatkossakin. Sen verran helppo ja kivannäköinen se oli.

Koristeluissa hyödynsin  osittain aiempien vuosien Halloween-rekvisiittaa, kuten valkoista seittiä, mustia muovihämähäkkejä ja lepakkoviirinauhaa. Muutamia uusiakin juttuja tuli hankittua ja askarreltua tämän vuoden juhlintaa varten. Paperiset kurpitsakoristeet löysin Tigerista ja Clas Ohlssonilta. Kodin jokapäiväisessä sisustuksessa olevat LukLabelin Moon-viirinauha ja rautakehikko pääsivät myös osaksi Halloween-tunnelmaa.

Onko teillä jo juhlittu tänä vuonna Halloweenia vai juhlitteko vasta ensi viikonloppuna? Mitä tarjottavia teidän Halloween-juhliinne kuuluu?

Pomponrahkan luontopolulla

Melko sateisen ja suurimmaksi osaksi sisätiloissa vietetyn viikon päätteeksi sunnuntaiaamu valkeni aurinkoisena ja houkutteli koko perheen ulos neljän seinän sisältä. Täytyy tunnustaa, ettemme ole mieheni kanssa kumpikaan turhan innokkaita ulkoilijoita ja varsinkin sadepäivinä kotisohva vetää kummasti puoleensa. Lasten myötä olemme tsempanneet ja erityisesti tänä syksynä retkeilleet yhdessä muutamissa mukavissa paikoissa, joita löytyy sopivan ajomatkan päästä kotoamme.

Lapset nauttivat päästessään ulos ja seikkailemaan uusiin maisemiin. Mikään ei voita sitä onnellista hymyä tyttäremme kasvoilla, kun hän saa viettää aikaa ulkoilmassa yhdessä perheen kanssa. Tällä kertaa pakkasimme aamupalan jälkeen ruokaisat lounaseväät reppuun ja suuntasimme Turun lentoaseman läheisyydessä olevalle Pomponrahkan luontopolulle. Tiesin paikan entuudestaan, koska olen retkeillyt siellä lapsena.

 

 

Kävimme aiemmin syksyllä ottamassa lapsista valokuvia samaisen luontopolun pitkospuilla. Tällä kertaa varustauduimme kunnon ulkoiluvaatteilla, mikä olikin hyvä, sillä metsässä ja suoalueen läpi kulkevalla pitkospuureitillä oli erittäin märkää ja kosteaa. Kaikkein vetisimmissä kohdissa sai aina hieman jännittää, ettei kukaan horjahda valtavaan vesilammikkoon.

 

Pysähdyimme puolimatkassa evästauolle luontopolun varrella olevan pienen metsälammen rannalle. Aamulla vastapaistetut lihapullat, kaakao ja muut retkieväät maistuivat kuulaassa syyssäässä. Meidän nuorimmainen ei aina tee eväshetkistä kaikkein rentouttavimpia hääräillessään ympäriinsä eväiden kimpussa tai tiputtaessaan niitä maahan. Hän kun ei malttaisi pysyä luonnossa yhtään aloillaan edes syömisen aikana, vaikka se on yleensä hänen lempipuuhaansa. :D

Saimme pienten haasteiden jälkeen eväät syötyä ja jatkoimme matkaa. Suoalueen maisemat olivat erityisen kauniita. Pysähdyimme ihailemaan niitä ja taivaalla liiteleviä laskuvarjohyppääjiä ennen kuin jatkoimme eteenpäin kohti luontopolun lopussa olevaa metsäpätkää.  Metsässä jouduimme välillä etsimään hieman vaihtoehtoisia reittejä selvitäksemme autolle kuivin jaloin.

Pomponrahkalla on eripituisia reittejä, jotka on merkattu puihin omilla väreillään. Me kuljimme lyhyimmän pienille lapsille soveltuvan keltaisen reitin, joka on n. 2 km pitkä. Tyttö jaksoi kävellä koko lenkin itse. Poika tepasteli aina välillä pitkin pitkospuita ja kuivimpia metsäpätkiä, mutta suurimman osan matkasta hän taittoi turvallisesti miehen sylissä. 

Suosittelen lämpimästi Pomponrahkan luontopolkua retkikohteeksi, mikäli asutte täällä päin, ettekä ole siihen vielä aiemmin tutustuneet. Alueella liikkuessa tulee ottaa huomioon, että Pomponrahka kuuluu valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan  ja sen luontoa tulee erityisesti kunnioittaa. Jos teillä lukijoilla on vinkata jotakin muita mukavia retkikohteita Turun seudulta, niin otan mielelläni vastaan ideoita siitä, minne voisimme suunnata seuraavalla kerralla. :)