Hektinen kevät vaati veronsa ja blogi on elellyt taas muutaman kuukauden hiljaiseloa. Kesäkuun alussa minulla alkoi kesäloma, joka jatkuu pian äitiyslomana, joten nyt on taas hieman paremmin aikaa keskittyä kertomaan mukavista jutuista Instagramin lisäksi myös täällä blogin puolella. Viime viikonloppuna juhlimme esikoistyttäremme 4-vuotissyntymäpäiviä kukkaisteemalla ja koen, että nämä juhlat olivat ehdottomasti pienen aktivoitumisen ja blogipostauksen arvoiset. 

Kuten olen aiemmin maininnut, aloitan seuraavien juhlien ideoinnin jo pian edellisten jälkeen. Ajatus tytön kukkaisteemaisista 4-vuotissyntymäpäiväjuhlista juolahti mieleeni jo joskus viime vuoden puolella ja kypsyttelin sitä kevään aikana lisää saatuamme pojan 2-vuotisautosynttärit juhlittua. Keräilin jälleen juhlia varten erilaisia ideakuvia Pinterest-kansioon. Niiden pohjalta oli helppo lähteä toteuttamaan suunnitelmia. 

Aikataulutin juhlia edeltävät päivät ja jaoin kauppareissut, koristeiden askartelemiset ja leipomiset pitkin viikkoa siten, ettei viimeisiin iltoihin jäänyt liian suurta urakkaa. Halusin käyttää juhlien koristelussa kukkia mahdollisimman monella eri tavalla. Kukkien väreiksi valikoituivat valkoinen, vaaleanpunainen, persikka ja fuksia. Hankin ikkunakoristetta ja kaverisynttäreiden askarteluhetkeä varten silkkikukkia mm. Ikeasta ja Tokmannilta. Leikkokukat pieniä maljakoita, kakkujen koristelua ja tarjoilupöydän kukkakimppua varten ostin Lidlistä, Plantagenista ja Prismasta. Lisäksi hain luonnosta vaaleanpunaisia lupiineja ja koiranputkia. Laitoin niitä pieniin maljakoihin leikkokukkien kaveriksi ja koristelin niillä täytetyillä pienillä lasipulloilla terassin aidan. Kaverisynttärien mehupullotkin saivat koristeekseen pienet silkkikukat.

Päädyimme tänäkin vuonna juhlimaan kahtena eri päivänä. Lauantaina vietimme kaverisynttäreitä tytön pienten ystävien ja heidän äitiensä sekä muutaman pikkusisaruksen kera ja sunnuntaina oli vuoro kestitä sukulaiset. Tämä on osoittautunut toimivaksi tavaksi, jolloin molemmat juhlat menevät samoilla siivoamisilla, koristeluilla ja osittain samoilla tarjoiluilla. 

Tein kaverisynttäreille sellaisia tarjottavia, joiden ajattelin maistuvan hyvin sekä lapsille, että äideille. Suolaisina juttuina oli tarjolla kolmioleipiä kahdella eri täytteellä ja dippikasviksia kolmen eri dipin kera. Makeina pöydästä löytyi maito- ja valkosuklaalla koristeltuja vaahtokarkki-marjavartaita, valkosuklaalla ja nonparelleilla koristeltuja Oreo-keksejä ns. keksitikkareina ja jäätelökakkua. Testasin ensimmäistä kertaa jäätelökakun tekoa irtopohjavuoassa. 

Tein vaaleisiin kolmioleipiin täytteen ylikypsästä saunapalvikinkkuleikkeleestä, punaisesta paprikasta, murustetusta fetasta, Creme Bonjourin aurinkokuivattutomaattituorejuustosta ja kermaviilisitä. Kinkkutäytteen lisäksi väliin tuli jääsalaatinlehti. Tummiin kolmioleipiin laitoin täytteeksi maustamatonta tuorejuustoa, rucolaa ja itse tehtyä pestoa, johon surautin tehosekoittimella purkillisen Pirkan puolikuivattuja tomaatteja öljyineen, cashewpähkinöitä, tuoretta basilikaa ja parmesanraasetta. Laitoin täytteisiin aineiksia oman mielen mukaan ilman sen tarkempia määriä. 

 

 

Juhlamekkona toimi ihana suomalaisen Kaiko Clothingin Kimono Dress.

Tein jäätelökakun pohjan kaurakekseistä ja voisulasta, kuten yleensä juustokakkuihinkin. Sen päälle laitoin vuokaan kerroksittain yhteensä kolme litraa sopivasti pehmennyttä jäätelöä, kaksi litraa suklaata ja litran vaniljaa. Vaniljajäätelökerroksen pinnalle laitoin myös suklaakastiketta. Jäätelökakku oli kätevä tehdä jo pari päivää ennen juhlia valmiiksi pakastimeen odottamaan. Otin kakun huoneenlämpöön laitettuani muut tarjoilut ensin esille. Kakku irtosi hetken kuluttua hyvin vuoasta ja laitoin sen tarjolle koristeltuani sen ensin O´hoj Hard topping -suklaakastikkeella, kukilla, karkeilla ja marengeilla. Kakku pehmeni juuri sopivan leikattavaksi sillä aikaa, kun vieraat söivät muita tarjoiluja. Menekistä päätellen jäätelökakku oli oikein onnistunut valinta kaverisynttäreille. 

  

Tyttö oli onnellinen saadessaan touhuta kaveriensa kanssa. Kaverisynttärit vierähtivät mukavasti syömisen, lasten vapaan leikin ja pienen askartelutuokion parissa. Onneksemme sää suosi sen verran mukavasti juhlapäivänä, että lapset tarkenivat leikkimään myös ulkona. Juhlien ohjelmanumerona jokainen pikkuvieras sai askarrella itselleen aikuisen avustuksella kukkapannan, jonka sai viedä mukanaan kotiin. Löysin mustat hiuspannat Tigerista. Niihin sai kiinnittää haluamiaan silkkikukkia ja lehtiä ohuen metallilangan avulla. Kukkapannat onnistuivat hyvin ja niistä tuli mielestäni todella kauniita. Meidän pieni päivänsankari halusi pitää omaansa päässään heti seuraavan päivän sukulaissynttäreillä. 

Sukulaissynttäreillä oli suolaisena tarjoiluna kolmioleipiä kolmella eri täytteellä. Tein kinkku- ja pestotäytteen lisäksi myös kalatäytettä lämminsavulohesta, tillistä, sitruunanmehusta, Creme Bonjourin ruohosipulituorejuustosta ja creme fraichesta. Kalaleipien väliin tuli myös jääsalaatinlehti.

Keksin jossain vaiheessa keväällä, että haluan toteuttaa sukulaissynttäreille kakkubuffetin ja tehdä yhden synttärikakun sijasta useamman erilaisen. Lopulta päädyin tekemään neljä kakkua: mutakakun, Pavlovan, porkkanakakun ja täytekakun. Olen yleensä varsin kriittinen omien leipomusteni suhteen, mutta täytyy todeta, että tällä kertaa jokainen kakku sekä näytti, että maistui erittäin hyvältä ja niitä oli ilo tarjota. Ne myös katosivat melko kiitettävästi vieraiden suihin.

Mutakakun tein gluteenittomana ja maidottomana. Olen leiponut sitä useamman kerran samalla helpolla ja hyvällä ohjeella. Koristelin kakun tomusokerilla, marjoilla, marengeilla ja mansikkamintunlehdillä.

 

Mutakakku

 20cm irtopohjavuokaan tehtynä

150 g maidotonta leivontamargariinia

3 dl sokeria

1,5 dl gluteenitonta jauhoseosta

2 tl vaniljasokeria

1/2 tl suolaa

4 rkl kaakaojauhetta

2 kananmunaa

1. Laita irtopohjavuoan pohjalle leivinpaperi ja voitele vuoka.

2. Sulata margariini.

3. Sekoita kuivat aineet keskenään. Kaakaojauhe kannattaa laittaa siivilän läpi, jotta siihen ei jää paakkuja.

4. Vatkaa munat kevyesti käsivispilällä sulan margariinin joukkoon. 

5. Sekoita kuivat aineet kananmuna-margariiniseoksen joukkoon. 

6. Kaada taikina voideltuun vuokaan. 

7. Paista kakkua uunin keskitasolla 200-asteessa n. 20-25 min uunin tehosta riippuen. Valmiin kakun on tarkoitus olla keskeltä vielä hieman taikinainen.  

Pavlovaa varten paistoin kiertoilmalla kaksi samankokoista pyöreää marenkipohjaa, jotka tein Kinuskikissan hyväksi todetulla ohjeella. Täytteeksi laitoin mascarpone-kermavaahtoa, viinirypäleita ja säilykepersikkaa. Pinnan koristelussa käytin lisäksi tuoreita kirsikoita.

Porkkanakakun leivoin herkkusuu.fi sivuston ohjeella. Olen käyttänyt samaa reseptiä pari kertaa aiemminkin ja mielestäni sillä saa aikaiseksi erittäin herkullisen ja maukkaan kakun. Täytteeksi tein tälläkin kertaa itse soveltamaani appelsiininmakuista valkosuklaamoussea. Tässäpä resepti teille lukijoillekin. Toivottavasti siitä on iloa. :)

Appelsiininmakuinen valkosuklaamousse 

 2 dl vispikermaa

1 rasia Violan appelsiininmakuista tuorejuustoa

1 pieni valkosuklaalevy 

1 appelsiinin mehu

5 liivatelehteä 

1. Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen.

2. Vaahdota vispikerma.

3. Vatkaa tuorejuusto kermavaahdon joukkoon. 

4. Lisää sulatettu valkosuklaa tuorejuusto-kermavaahtoseoksen joukkoon.  

5. Purista appelsiinista mehu ja kuumenna se kiehuvaksi.

6. Liota pehmenneet liivatelehdet appelsiinimehun joukkoon. 

7. Vatkaa appelsiinimehu liivatteineen huolella muun täytteen joukkoon.

8. Täytä kakku ja anna täytteen hyytyä mielellään yön yli jääkaapissa. 

Halusin kokeilla tehdä täytekakun 4-muotoiseksi. Leivoin sitä varten kaksi pellillistä vaaleita kakkupohjia ja leikkasin pohjat Pinterestistä löytämäni ohjeen mukaan paloiksi, joista kokosin numeron. Kostutin kakkupohjan maidolla ja sivelin sen jälkeen kakun pintaan kerroksen lemon curdia. Pursotin sen päälle kermavaahtoa, jonka joukossa oli vaniljakreemijauhetta. Kermavaahdon päälle ladoin kerroksen viipaloituja tuoreita mansikoita. Toisen kerroksen toteutin muuten samalla tavalla, mutta mansikkaviipaleiden sijaan laitoin kakun koristeeksi halkaistuja mansikoita, vadelmia, kokonaisia ja murustettuja itse leipomiani vadelmanmakuisia marenkeja, toffeepalloja, itse tehtyjä macaronseja lemon curd -täytteellä ja muutaman pienen harsokukan oksan. Olin tämän kakun tekemisestä innoissani, koska tein sitä ensimmäistä kertaa. Lopputulos vastasi odotuksiani ja erityisen mukavaa oli, että sain toteuttaa kakkua koristellessani omaa luovuuttani. 

Seuraavat juhlat tässä talossa taitavatkin olla syksyllä vietettävät ristiäiset. Täytyy tunnustaa, että olen jo ehtinyt pyöritellä päässäni muutamia ideoita niitäkin varten. Katsotaan, mitä uutta ja ihanaa keksin tulevan uuden perheenjäsenemme ensimmäiseen tärkeään juhlaan. <3

Kokeilevaa kokkausta -tortillat

Kuten edellisessä postauksessani kirjoittelin, on meidän keittiössä puhaltanut viime aikoina uudet tuulet. Siispä intouduin tässä eräänä päivänä kokeilemaan hieman erilaisia täytevaihtoehtoja tortillaan. Tortillatkin olivat tällä kertaa täysjyväversioita. 

Olen seurannut tänä keväänä televisiosta Samassa liemessä -ohjelmaa. Innostuin erästä jaksoa katsoessani korealaisesta friteeratusta kanasta soijaglaseerauksella ja päätin kokeilla sitä tortilloja varten. Reseptistä poiketen käytin jääkaapista löytyviä kanarintafileitä, jotka suikaloin reiluiksi paloiksi. Fileepalat kypsyivät friteerauksessa muutamassa minuutissa kypsiksi ja meheviksi. Liian pitkä kypsennysaika tekee niistä helposti kuivia, joten kannattaa olla tarkkana. Meiltä ei löytynyt kotoa reseptissä lukenutta srirachaa, joten korvasin sen sweet chili -kastikkeella ja chilihiutaleet chilijauheella. Mielestäni glaseeraus oli tästä huolimatta erittäin maistuva. 

Friteeratut kanapalat toimivat todella hyvin myös esimerkiksi illanistujaisten tai muiden juhlien sormisyötävänä. Suosittelen kokeilemaan. Hieman niissä oli näpertelyä, mutta yllättävän kätevästi kanat valmistuivat kotikeittiössä tavallisessa kattilassa ilman friteerauskeitintä. Seurasin öljyn lämpötilaa paistomittarin  avulla ja pidin kattilankannen lähellä, jotta hätätilanteessa apu olisi ollut lähellä.  

Paistoin pannulla ruokaöljyssä yhdeksi täytteeksi parsakaalia, jonka maustoin suolalla, mustapippurilla ja chilijauheella. Lapset pitävät meillä kovasti parsakaalista, joten käytän sitä usein eri ruokien lisukkeena. Kuullotin pannulla myös puna- ja keltasipulia, joiden joukkoon lisäsin purkillisen tummia huuhdeltuja kidneypapuja. Nämä molemmat täytevaihtoehdot toimivat yllättävän kivasti tortillan kanssa.

Tein lisäksi ensimmäistä kertaa itse guacamolea. En tiedä, miksei sitä ole tullut ennen kokeiltua. Löysin Internetistä reseptin, joka oli todella helppo toteuttaa kotona kaapista löytyvillä aineksilla. Guacamolesta tuli todella hyvää ja molemmat lapset söivät sitä innoissaan.

Muina täytevaihtoehtoina meillä oli jääsalaattia, kurkkua, paprikaa, salsaa, ananasta ja kermaviiliin sekoitettua tacodippiä. Omasta mielestäni tämä kokeilu oli varsin onnistunut ja myöskin lapset ottivat uudet täytteet hyvin vastaan. Tytär söi oman tortillansa wrappina guacamolen, tacodipin, kurkun ja paprikan kera ja poika pisteli onnessaan poskeensa kananpaloja parsakaalin, kurkun, paprikan, guacamolen ja tortillaletun palojen kanssa. Mies ilmeisesti kaipasi hieman meidän ns. normaaleja tortillatäytteitä: jauhelihaa, fetaa, aurajuustomurua jne., mutta söi hänkin lopulta annoksensa mukisematta. :D

Kohti terveellisempää ruokavaliota - Sokeriton mustikkajuustokakku

 

Tässä kolmannessa raskaudessa sokerirasituksesta napsahtanut radi-diagnoosi on laittanut minut miettimään ruokavaliotani ja keksimään terveellisempiä tapoja herkutella. Itse asiassa diagnoosi oli ihan tervetullut herätys, jonka myötä olen alkanut muuttaa omia ja perheemme ruokailutottumuksia. Haluan pitää itsestäni mahdollisimman hyvää huolta, jotta vauvalla olisi parhaat mahdolliset kasvuolosuhteet. Eikä oman ja vauvan painon kurissa pysyminenkään ole ollenkaan huono asia. :)

Olen innostunut uudelleen ruoanlaitosta ja huomaan kokeilevani aiempaa vaihtelevampia ruokalajeja. Tästä on ollut hyötyä koko perheelle. Syömme nykyään monipuolista ja terveellistä ruokaa ja lapset oppivat maistamaan uusia makuja. 

Sokerittomien herkkujen keksiminen on ollut hieman haastavaa, joten olin innoissani, kun bongasin Instagramista @fortheloveofmoments-tililtä sokerittoman juustokakun kuvan ja sain siihen ohjeen. Tein kakkua helmikuussa minun ja tyttäreni nimipäiväkahveille ja se maistui kaikille erittäin hyvin. Ajattelin jakaa kakun ohjeen myös täällä blogissa teidän muidenkin iloksi. 

 

Sokeriton mustikkajuustokakku

Pohja:

3 dl pähkinöitä, itse laitoin kakkupohjaan 2 dl cashew- ja 1 dl pekaanipähkinöitä

2 rkl kaakaojauhetta

1-2 rkl hunajaa, kookossokeria tai muuta haluamaasi makeutusta, itse laitoin makeutukseksi hunajaa

50g voita

Täyte:

2 pkt/400g maustamatonta tuorejuustoa

5 dl vispikermaa

7 liivatelehteä

5 dl mustikkasosetta, tein soseen itse tehosekoittimella pakastemustikoista

1 sitruunan mehu

1-2 rkl hunajaa

Pilko pähkinät pieneksi murskaksi. Kätevä keino tähän on laittaa pähkinät esim. kestävässä muovipussissa pyyhkeen sisälle ja hakata niitä kaulimella. Pilkkominen onnistuu myös leikkuulaudalla terävän veitsen kanssa. Sekoita pähkinämurskan joukkoon kaakaojauhe ja hunaja. Sulata voi ja lisää se muiden ainesten joukkoon. Sekoita pähkinämassa tasaiseksi ja painele se leivinpaperilla vuoratun 20cm halkaisijan irtopohjavuoan pohjalle.  Laita kakkupohja jääkaappiin jähmettymään siksi aikaa, kun valmistat täytteen. 

Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen. Vatkaa vispikerma vaahdoksi ja sekoita sen joukkoon tuorejuusto. Valmista mustikkasose. Sekoita mustikkasose kerma-tuorejuustovaahdon joukkoon. Purista sitruunan mehu kuumennusta kestävään astiaan ja kuumenna mehu kiehuvaksi esim. mikrossa. Sekoita pehmenneet liivatelehdet kiehuvan sitruunan mehun joukkoon. Lisää sitruunan mehu liivatteineen mustikkatäytteen joukkoon ohuena nauhana koko ajan sekoittaen. Mausta täyte vielä lopuksi hunajalla ja lisää täyte jähmettyneen pähkinäpohjan päälle. Anna kakun hyytyä jääkapissa mielellään seuraavaan päivään. Koristele valmis kakku esimerkiksi marjoilla. 

Kakkuun voi halutessaan käyttää myös kaupan valmista sosetta. Samalla reseptillä voi tehdä eri makuisia kakkuja erilaisilla soseilla. Hedelmäsoseiden hyydyttämiseen riittää 6 liivatelehteä. Ajattelin kokeilla tässä kevään aikana ainakin mangososetta ja tehdä kauniin keltaisen kakun esimerkiksi pääsiäisen aikaan.

Mikäli teillä lukijoilla on vinkata hyviä sokerittomia herkkuja tai leivonnaisia, otan ideoita mielellään vastaan. :)

Onnellisia uutisia

Jos kaikki menee hyvin, perheemme kasvaa loppukesästä yhdellä pienellä ihmeellä. <3

Tämä pieni uuden elämän alku on aiheuttanut äidilleen alkukuukausina sen verran heikkoa oloa, ettei minulla ole ollut energiaa mihinkään ylimääräiseen töiden ja arjen pyörittämisen lisäksi. Tästä johtuen Instagramin ja blogin postaustahti on ollut loppusyksystä asti melko hiljainen. Mutta eiköhän siihen tule muutos kevään kuluessa. 

Täällä elellään siis onnellisia ja jännittäviä aikoja. <3

Pojan 2-vuotissynttärit mustavalkoisella autoteemalla

Pitkästä aikaa ehdin kirjoitella uutta juttua tänne blogiin. Tässä on ollut hieman kaikenlaista meneillään, mutta siitä lisää myöhemmin. 

Viime viikonloppuna juhlimme poikamme 2-vuotissyntymäpäivää. Lauantaina vietimme mukavat lastenkutsut pojan pikkuystävien ja heidän äitiensä kera ja sunnuntaina oli vuoro kestitä sukulaiset sekä kummit. Juhlien teemaksi valikoitui mustavalkoinen autoteema, koska autot ovat selvästi pojan tämän hetken lempijuttu ja suuri kiinnostuksen kohde. 

Kuten aina yleensä juhlia suunnitellessani, aloitin näidenkin kemujen ideoimisen jo hyvissä ajoin viime vuoden puolella. :D Tällä kertaa rupesin myös toteuttamaan leipomuksia ja koristeita ajoissa etukäteen välttyäkseni hektisen arjen keskellä viime hetken kiireeltä ja stressiltä.

Juhlien teema näkyi sekä koristelussa, että tarjottavissa. Askartelin itse pari ruutulippuviirinauhaa, joista toisen ripustin keittiön ikkunaan tarjoilupöydän taakse ja toisen eteiskäytävään. Lisäksi teippasin lattiaan ympäri asuntoa kulkevan reitin autotieteipillä, jota pitkin pikkuvieraat saivat ajella leluautoilla. Käytin autotieteippiä myös tarjoilupöydän ja olohuoneen puolella olevan ruokailupöydän koristeluun. Musta 2-foliopallo leijaili koristeena olohuoneessamme. Juomapöydässä olevat limsa- ja kivennäisvesipullot saivat paperin ja kontaktimuovin avulla ruutulippuetiketit.

Lastenkutsujen vieraslahjoista ollaan montaa mieltä. Itse olen tykännyt yleensä hommata sellaiset, jos olen keksinyt jotain kivaa, mikä liittyy samalla juhlien ohjelmaan. Näiden juhlien vieraslahjojen idea lähti autotieteipistä. Hommasin joulun alla Lidlistä muutaman useamman pikkuauton paketin ja näin ollen jokainen pieni vieras sai juhlissa valikoida ja nimikoida itselleen mieluisan menopelin ja viedä sen autoleikkien jälkeen muistona kotiinsa. 

Useammat juhlat järjestäneenä tuntuu välillä siltä, etten meinaa keksiä enää mitään uutta ideaa tarjoiluun. Välillä käytän toki samoja hyviksi todettuja juttuja useammissakin juhlissa, mutta joskus on myös kiva kokeilla jotain uutta. Olinkin innoissani keksittyäni, että voisin tehdä suolaisena tarjottavana miniburgereita. Löysin hyvän reseptin minibriossisämpylöiden tekoon, jonka avulla oli helppo tehdä maukkaat ja mehevät sämpylät. Jauhelihapihvit tein omasta päästäni. Muiksi täytteiksi valikoituivat chilimajoneesi, salaatti, pekoni, tomaatti, cheddarjuusto ja suolakurkku. Hampurilaiset olivat ehdottomasti yksi pöydän suosikeista. 

Uutena makeana tarjottavana olivat kinuskidonitsit. Taikina oli helppo ja nopea tehdä, eikä donitsien paistaminen uunissa donitsipellillä ollut sen vaikeampaa. Kuorrutin valmiit donitsit itse keitetyllä kinuskilla ja viimeistelin koristelun sulalla valkosuklaalla ja strösseleillä. 

Minihampurilaisten ja donitsien lisäksi tarjoilupöydässä oli popcornia, hot rod -sipsejä, dallaspullia, rocky roadia, vaahtokarkkeja ja autokarkkeja. Lastenkutsuilla oli myös sokerittomia renkaanmallisia keksejä ja sukulaissynttäreillä broilerpiirakkaa ja täytekakku.  

Täytekakun kanssa ei kaikki mennyt tällä kertaa ihan niinkuin Strömsössä, mutta onneksi se sentään lopulta pysyi kasassa kuorrutteena olevan sokerikreemin ansiosta ja maistui hyvältä. Pienenä perfektionistina minua ärsyttää aina hieman, kun lopputulos ei ole aivan toivotunlainen, mutta päätin olla murehtimatta turhia ja tehdä kakusta niin hyvän kuin siinä tilanteessa oli mahdollista. :)

Äitinä minulle on tärkeää, että myös itse päivänsankari viihtyy juhlissaan. Poika vaikutti olevan aidosti iloinen ja onnellinen ympärillään olevista ihmisistä. Eikä hän tuntunut pistävän pahitteeksi myöskään sitä, että pääsi hieman herkuttelun makuun. 

Näiden onnistuneiden juhlien jälkeen on hyvä hengähtää hetki ja alkaa sen jälkeen suunnitella esikoisen kesäkuisia 4-vuotissynttäreitä. Täytyy tunnustaa, että olen kyllä saattanut jo ehtiä  pyöritellä muutamia ideoita mielessäni. :D

Löytyykö teistä lukijoista muita juhlien järjetämiseen hurahtaneita? Millaisia juhlia teillä on tällä hetkellä suunnitteilla?

Joulupöydän koristeet ja ohje DIY betonituikkukuppeihin

Joulunalusaika tuntui olevan tänä vuonna jotenkin erityisen hektinen enkä ole ehtinyt laittaa kotia joulukuntoon ihan siinä määrin ja siinä aikataulussa, kuin alunperin suunnittelin. Joulukuusi koristeltiin jo viime viikonloppuna, mutta joulupöydän ehdin viimeistellä vasta tänään joululoman alkaessa. Joulupöydässämme näkyy tänä jouluna pellavaa, puuta, betonia ja luonnonvihreää. 

Harmaa pellavaliina sai keskelleen tuppeensahatun tervaleppälankun, jonka päälle asettelin aiemmassa joulupostauksessani näkyneitä läpinäkyviä joulupalloja, itse valamiani betonisia tuikkukuppeja ja eukalyptuksen oksia. 

DIY betoniset tuikkukupit 

Betoniset tuikkukupit oli kohtalaisen helppo valaa itse. Keräsin niiden tekoon pitkin syksyä tyhjiä kermaviili- ja salaattijuustopurkkeja. Ostin betonia varten 25kg pussin sementtijauhoa, josta 12 tuikkukuppiin kului 5kg.

Betonista kannattaa tehdä ennemmin hieman tanakkaa kuin liian löysää. Laitoin sementtijauhon joukkoon pussin ohjeistuksen mukaan ensin minimimäärän vettä ja lisäsin sitä sitten hieman, kunnes koostumus oli sopiva. Sekoittelin betonin ämpärissä puukepillä ja annostelin valmiin betonin lusikalla purkkeihin. Kopauttelin purkkeja muutaman kerran lattiaan, jotta suurimmat ilmakuplat poistuivat. 

Painoin betoniin tuikut, joita kävin painelemassa muutaman kerran alaspäin parin ensimmäisen kuivumistunnin ajan, jolloin betoni on vielä työstettävissä. Jätin tuikkukupit kuivumaan muovin alle. Suihkuttelin pinnalle suihkepullolla vettä kerran illalla ja kerran seuraavana aamuna, jotta betoni ei kuivunut liian nopeasti, mikä olisi voinut aiheuttaa pinnan halkeamisen. 

Poistin tuikut muutaman tunnin kuivumisen jälkeen. Ne irtosivat helposti, koska niitä oli liikuteltu kuivumisen alussa. Lisäksi betonin ja tuikkujen väliin oli muodostunut ns. vesikerros, mikä esti tuikun jämähtämisen kiinni betoniin. 

Annoin tuikkukuppien kuivua pari päivää muovin alla, minkä jälkeen revin muotteina olleet purkit irti. Käänsin tuikkukupit vielä yhdeksi vuorokaudeksi toisin päin, jotta ne kuivuivat kunnolla myös pohjasta. Lopuksi kiinnitin tuikkukuppien pohjaan pienet pehmustetarrat, jotta ne eivät naarmuta esimerkiksi pöydän pintaa ja laitoin uudet tuikut paikoilleen koloihin.

Osa tuikkukupeista päätyi siis koristamaan joulupöytäämme ja osan annan joulumuistamisina muun muassa ystävilleni. Katsotaan, mitä kivaa keksin keväällä valaa lopuista 20 kilosta sementtiä. Jos jollakin teistä lukijoista on mielessä jokin hyvä idea, niin vinkatkaa ihmeessä. :)